Oon löytänyt uuden kamun, basilikan! Herkkua on ja sopisi vaikka mihin. Tuoksu on tosi vahva ja sitä pitää käydä haistelemassa vähän väliä. Tuoksu tarttuu myös sormiin mukavasti. Enpä ole koskaan ollut erityisemmin yrttien ystävä, enkä niitä osaa oikein muutenkaan käyttää ruoanlaitossa, mutta nyt siihen tulee muutos! :D Tokihan olen niitä yrittänyt kasvattaa monet kerrat, kuten olen aiemminkin maininnut, mutta huonolla menestyksellä. Ovathan ne kauniita, eikä kaikkea ole aina pakko syödä, ei edes hyötykasveja!
Ärsyttää muuten tällä hetkellä ihan hitosti tuo ihme himo tomaatteihin! :( Niitä en ollenkaan saisi syödä.. olen vähän allerginen. Välillä on kuitenkin pakko ja sitten masu ja kitalaki huutaa hoosianna, niinkuin nytkin. Kai sitä ruoankin eteen pitää VÄLILLÄ pikkuisen kärsiä?
Translation: Happily ever after, my friend?
