Kenzon ja H&M:n viime syksyn yhteistyömallisto oli jotain, mikä sai sydämeni pamppailemaan ja saa yhä. Veikkailen että monella muullakin oli samat fiilikset, kun yhteistyöstä ensimmäisen kerran ilmoitettiin. Sain kuin sainkin jollain ihmeen tuurilla tilattua nettikaupasta 15 minuutin päivitysrumban jälkeen kuvissa näkyvän collarin! Collaria olen pitänyt todella paljon ja pakko myöntää että taidan olla rakastunut. SOS.
//E
MULLA ON IHAN JÄÄTÄVÄ MATKAKUUME!! Rooman reissusta on jo puoli vuotta ja voin kertoa että vähän on ikävä noita lämpimiä säitä ja
gelatoa myös! Toivon mukaan nyt keväällä/kesällä pääsisi taas reissuun ja
suunnittelilla on muutamakin juttu, mutta katsotaan. Nyt kun katsoo
tuonne ulos pimeyteen (onneksi ollaan jo voiton puolella), olisin valmis lähtemään melkein mihin vaan ihan heti! Fiilistellään siis hetki noissa ihanissa Rooman maisemissa ja kiihdytetään matkakuumetta entisestään!
//E
Herääminen kahvin ja tuoreen patongin tuoksuun viikonloppuaamuisin on sitä arjen luksusta. Kun herää vielä kaiken lisäksi puhtaista ja pöyhkeistä lakanoista ilman herätystä, elämä tuntuu hyvältä.
Viikon lempipäiväni on ehdottomasti sunnuntai. Vaikka olisikin töitä, tunnelma ja olo on aina jotenkin seesteinen ja rauhallinen. Rakastan vapaita sunnuntaita ja ajatusta siitä, että saa vaan olla ja puuhailla mitä huvittaa. Toisaalta päteehän tämä kaikkiin vapaapäiviin, mutta itselläni se korostuu varsinkin sunnuntaisin. Sunnuntaina fiilistellään jo myös tulevaa viikkoa ja sitä mitä kaikkea se pitää sisällään, mutta myös summataan kulunutta viikkoa.
Tämä sunnuntai on hieman erilainen, koska mennään äänestämään. Äänestyksen jälkeen mennään äidille syömään ja äänemme saanut ehdokas tarjoaa kahvit. Vaikka voisi luulla, että minut saisi äänestämään itseään ihan vaan sillä että tarjoaa kahvit (kahviaddikti kun olen), kyllä tässä on isommista jutuista kyse.
Ihanaa sunnuntaita kaikille! Muistakaa äänestää!
Ensi sunnuntaita odotellessa;
//E
Heippa pitkästä aikaa! Viimeiset pari kuukautta on tullut keskityttyä oikeastaan pelkästään töihin ja "muu elämä" on tästä syystä jäänyt vähemmälle. Ja vielä kliseinen lausahdus tähän perään; aika kuluu jäätävää vauhtia, päivät ja viikot tuntuu menevän ohi liian nopeaan. Nyt aion ottaa kunnon skarppauksen
ja muistella mitä tuli luvattua uutena vuotena. Mutta ei siitä sen
enempää, nyt on sellainen hyvä fiilis päällä ja että juttua riittää ja
kuvia tekisi mieli räiskiä niin että sormeen sattuu! :D Ja sitten itse
asiaan;
Kun koti on jo melkein viidakko, etkä pysty lopettamaan kasvien "haalimista".. siinä pisteessä olen. Lähes kaikilla (melkein neljälläkymmenellä :D)
kasvillani on joku tarina tai niihin liittyy muisto.. Yhden ostin
koulutyötä varten, yhden sain entiseltä työnantajaltani, kaksi äidiltä
syntymäpäivälahjaksi. Saintpauliat muistuttaa mummostani, jolla oli aina
niitä kasvamassa. Kävimme siskontytön kanssa valitsemassa yhdessä
molemmille lähikukkakaupasta viherkasvit. Yksi kasvi on ostettu
entisestä työpaikasta ja toinen taas itselle lahjaksi onnistumisesta
elämässä tai elämänmuutoksen yhteydessä. Ymmärrättehän?
Kasvit
tuottavat itselleni ihan valtavasti iloa ja niiden kasvua on mukava
seurata. Koen myös onnistumisen tunnetta, kun näen uusia lehtiä
pukkaavan jatkuvasti! Kasvit eivät ole siis itselleni "pelkkiä kasveja",
vaan saan niistä valtavasti energiaa, hyvää oloa ja -mieltä ja ne ovat
täynnä muistoja ja tunteita sekä tarinoita. <3 Eli kun haalin
kasveja, haalin ja vaalin myös samalla elämää.
Kepeää keskiviikkoa!
//E
