KUKKIEN SIDONTAA

Osallistuin viime viikonloppuna kukkiensidontakurssille, jossa opeteltiin spiraalisidonta tekniikkaa. Tätä taitoa ei ihan hetkessä opita, vaan vaatii se harjoittelua, kuten mikä tahansa kädentaito. Kurssilla oli tarkoitus valmistaa yksi isompi tai kaksi pienempää työtä ja hyppysistäni syntyikin kaksi tosi erilaista kimppua. 

Itseäni inspiroi valtavasti erilaiset vihreät, heinät, oksat ja tummat värit sekä luonnonmateriaalit. Ensimmäisessä kimpussa kiteytyykin kivasti omat mieltymykseni ja siitä löytyykin heinää, siemenkotia, eukalyptysta, saniaista sekä neilikkaa ja tähtiputkea. Toisen kimpun halusin olevan super runsas ja käyttää paljon vihreää sekä enemmän väriä; tehdä jotain ei niin omannaköistä. Kimpussa on kahta erilaista krysanteemia, värjättyä heinää ja kolmea erilaista vihreää joiden nimiä en muista yhtään! 

Kurssista intoutuneena olen selannut instaa ja katsellut sidontavideoita jatkuvasti! Haluan päästä tekemään lisää! Itseäni kiinnostaa hirveästi muutkin tekniikat ja erityisesti myös työt joissa on käytetty luonnonmateriaaleja. Ennen joulua onkin tarkoitus vielä osallistua jouluasetelmakurssille ja toivottavasti myös Kokedama kurssille!

OPUNTIA

Tämä upea opuntia on alusta asti ollut meidän keittiössä ja sen kasvutahtia on ollut mukava seurata, sillä se tapahtuu ihan silmissä! Kun vihdoin sain vaihdettua keväällä kaverin uusiin multiin ja kunnon purkkiin, johan alkoi tapahtua ja huminalla. Tämä silmäteräni on nimittäin kasvanut pituutta kohta puoli metriä ja kasvataa itseään myös jokaiseen suuntaan kiitettävästi. Aurinkoinen paikka keittiön pöydällä on mairea mesta oleilla ja siitä sitä ihailenkin monta kertaa päivässä. Ompa hänelle jälkeläisiäkin syntynyt vahingosta, kun kotiin tuodessa irtosi pari lehteä ja tökkäsin ne sitten multiin. Toinen babyistä kasvaa nyt äitini huomissa ja toinen onnellisesti myöskin keittiössämme (alin kuva) omassa purkissaan.



Voiko kasveja kutsua perheenjäseniksi?





//E

 

IHANA JOULUKAKTUS JA BUCHE DE NOEL

Olin jo melkein luopunut toivosta, kun olin koko kesän ja alkusyksyn seurannut kukkalaudalla notkuvan joulukaktuksen meininkiä. Mikä hitto sitä vaivaa, kastelenko liikaa vai liian vähän, onko tää nyt oikea huone tälle kamulle? Meillä kasvit pyörivät rundia ympäri taloa, jotta jokaiselle löytyy se miellyttävin paikka, ei oo muuten helppojuttu tämä. Tästäpä voisin kirjoitella sanasen joskus enemmänkin. 

Päätin kuitenkin antaa vielä yhden mahdollisuuden ja vaihdoin kaktukseen mullat ja purkin, sekä istutin kylkeen yksittäsen "oksan" samaa kaktusta toisesta purkista. Jo muutaman viikon kuluttua huomasin selkeitä elpymisen merkkejä ja voihan riemua, kun vielä viikkoja myöhemmin huomasin että sehän on oikein alkanut puskea kukkaa!

Nyt kaktus saa luvan olla kunniapaikalla meidän keittiön pöydällä, sillä haluan nauttia näistä kukista mahdollisimman paljon ja pitkään. Yksittäinen oksanen näyttää myös elonmerkkejä ja sieltäpä taitaa pukata ihan eriväristä kukkaa esiin, tätä odotellessa! <3

Mutta kukkajutuista toiseen lempparijuttuuni eli Lushin tuotteisiin! <3 Lokakuussa Lush lanseerasi JOULUTUOTTEET ja näitä olin jo odottanut kuin kuuta nousevaa! Sain myös kutsun tuotteiden lanseeraustilaisuuteen, mutta olimme juuri silloin reissussa Barcelonassa ja harmittaa tosi tosi paljon, että en päässyt paikalle. Olen kuitenkin jo päässyt tutustumaan näihin upeisiin joulutuotteisiin, kun Lush päätti lähettää muutamia juttuja testiin, sekä olen kerennyt piipahtaa myös myymälässä! 

Tänä vuonna Lushin joulun sesonkituotteet eivät sisällä ollenkaan synteettisiä säilöntäaineita, ovat täysin vegaanisia ja kaikille nestemmäisille tuotteille on tehty kiinteä pakkaukseton vaihtoehto. ITKEN ONNESTA! Joulutuotteet ovat myös suurinosa limited edition, joten jos jotakin halajaa, sopii toimia ripeään! :)

Olen pessyt kasvoni nyt aamuin illoin kasvoille tarkoitetulla Coalface palalla ja olen ollut siihen hyvin tyytyväinen. Palaa on tällähetkellä noin puolet jäljellä, joten TODELLA riittoisasta tuotteesta on kyse, kuten muutkin Lushin palasaippuat. Lushin joulutervehdyksen mukana saapui ihan uusi tuttavuus Buche De Noel* kasvojenpuhdistussavi. Kun avasin purkin tiesin rakastavani tätä tuotetta heti! Se tuoksuu mielestäni aivan muovailuvahalle ja itsehän tykkään juuri (jopa todella) oudoista tuoksuista, kuten vaikka muovailuvahasta. 


Buche De Noel on tarkoitettu kasvojen puhdistamiseen, ei niinkään meikin. Siksi olenkin käyttänyt sitä aamuisin, koska tällöin meikkiä ei kasvoilla ole. Toki välillä iltaisinkin, sillä meikällä noita meikittömiäpäivä on melko usein. Tuotteessa on pienesti kuoriva efekti ja sitä ei tarvitse kuin mini-nökäreen koko kasvojen puhdistamiseen. Pesun yhteydessä tuoksu hieman muutuu mausteisemmaksi ja karpalontuoksuiseksi, mutta se ei haittaa yhtään. Myöskin saatesanat; "heleyttävä, ravitseva, talvi-ihon hemmotteluun, kirkastamaan ja kuorimaan, kosteuttamaan ja suojaamaan viimaa vastaan" saivat itseni miettimään minkä JUMALTENLAHJAN olen jälleen käsiini saanut (tähän se halleluja-käsihymiö). Ja koska kyseessä on tuoretuote on se VALMISTETTU KÄSITYÖNÄ SUOMESSA!

Iho jää pesun jälkeen ihanan pehmeäksi, kosteutetuksi ja kirkkaan näköseksi, eikä välttämättä tarvitsisi laittaa kosteusvoidetta (Magical Moringaa) ollenkaan. Nyt vielä pärjää ilman, mutta kun pakkaset alkaa paukkumaan kunnolla, uskon että olen siihen valmis uudella talvicombollani! Täältä kiittää ja kuittaa TAAS JÄLLEEN ERITTÄIN TYYTYVÄINEN Lush-lover ;)




//E



*tuote saatu

MONSTERA MONDAY

Peikonlehti oli ollut kasviostoslistallani pitkään, kunnes törmäsin oikein edulliseen kuudeneuron kaveriin. Olohuoneen kukkapöydällä ja ikkunan edessä on sen verran tunkua, että paikaksi valikoitui tähän hätään jalallinen mesta toiselta puolelta huonetta. Onneksi ikkunat on isot, joten valoa riittää ainakin vielä toistaiseksi! Ja tarkoituksena on hommata mahdollisimman pian toinen samanmoinen ritiläpenkki vanhan jatkoksi, jotta saan lisätilaa kaunokaisilleni! 



Ihanaa alkanutta viikoa ja Monstera Mondayta! :)

SEINÄN TÄYDELTÄ VIHREÄÄ

Tyhjensin meidän keittiön avohyllyt jo syksyllä, koska kyllästyin niissä olevaan tavaran määrään. Hyllyillä oli siis paljon mm. sellaista tavaraa, joka sai lähteä Konmarituksen myötä, mutta myös suurin osa meidän astioista, jotka kaappien tyhjentyessä siirtyivät sinne piiloon. Hyllyt olivat tyhjillään ainakin puolivuotta, kunnes vihdoin toteutuin kauan mielessäni virineen "viherkasviseinän"! 

Kuvissa on nyt sen ensimmäinen versio, koska tämä tulee muuttumaan uusien asukkien ja kasvun myötä, sekä tietysti oman fiiliksen. Hyllyillä lymyilee kavereita, jotka tykkäävät olla omissa oloissaan, eivätkä niin välitä kovasta auringon paisteesta. Hyvin ovat tuossa viihtyneet! Ja hankintalistalla on lisää köynnöskasveja! <3



//E

KOTI KUIN VIIDAKKO

Heippa pitkästä aikaa! Viimeiset pari kuukautta on tullut keskityttyä oikeastaan pelkästään töihin ja "muu elämä" on tästä syystä jäänyt vähemmälle. Ja vielä kliseinen lausahdus tähän perään; aika kuluu jäätävää vauhtia, päivät ja viikot tuntuu menevän ohi liian nopeaan. Nyt aion ottaa kunnon skarppauksen ja muistella mitä tuli luvattua uutena vuotena. Mutta ei siitä sen enempää, nyt on sellainen hyvä fiilis päällä ja että juttua riittää ja kuvia tekisi mieli räiskiä niin että sormeen sattuu! :D Ja sitten itse asiaan;

Kun koti on jo melkein viidakko, etkä pysty lopettamaan kasvien "haalimista".. siinä pisteessä olen. Lähes kaikilla (melkein neljälläkymmenellä :D) kasvillani on joku tarina tai niihin liittyy muisto.. Yhden ostin koulutyötä varten, yhden sain entiseltä työnantajaltani, kaksi äidiltä syntymäpäivälahjaksi. Saintpauliat muistuttaa mummostani, jolla oli aina niitä kasvamassa. Kävimme siskontytön kanssa valitsemassa yhdessä molemmille lähikukkakaupasta viherkasvit. Yksi kasvi on ostettu entisestä työpaikasta ja toinen taas itselle lahjaksi onnistumisesta elämässä tai elämänmuutoksen yhteydessä. Ymmärrättehän?

Kasvit tuottavat itselleni ihan valtavasti iloa ja niiden kasvua on mukava seurata. Koen myös onnistumisen tunnetta, kun näen uusia lehtiä pukkaavan jatkuvasti! Kasvit eivät ole siis itselleni "pelkkiä kasveja", vaan saan niistä valtavasti energiaa, hyvää oloa ja -mieltä ja ne ovat täynnä muistoja ja tunteita sekä tarinoita. <3 Eli kun haalin kasveja, haalin ja vaalin myös samalla elämää. 

Kepeää keskiviikkoa!

 

//E

 

STRANGER

Löysin tälläisen jännännäköisen kaktuksen kirppikseltä jokin aika sitten. Googletteluista huolimatta en löytänyt nimeä kyseiselle upeudelle! Täytyy varmaan mennä kirjastoon ja ottaa kirjaa kauniiseen käteen. Vai löytyykö sieltä tietoa? KAKTUS? :D Uutta asuinsijaa tämä kaveri vielä kaipailee, mutta voi hitto isot hienot ja ei muoviset ruukut on niin kiven alla!! Tästä aiheesta kirjoittelin jo muuten täälläkin KLIK! 

Kasvihulluuksissani olen jopa ruvennut haaveilemaan floristin tai hortonomin ammatista.. :D onhan siitä jo vuosi kun valmistuin edelliseen ammattiin! Neitiviherpeukalolta alkaa kohta olla tekemistä että saa kaikki kasvinsa sijoiteltua järkevästi. Olen kyllä silti sitä mieltä että kasveja ei voi olla liikaa. Itse saan niistä niin paljon hyvää mieltä ja niiden kasvua on mukava seurata, kuinka kliseistä! :P 




P.S. Onko kukaan vielä nähnyt niitä huonekuusia missään myytävänä? :D




//E

DIY: LINEN CURTAINS

 

 

Habitaressa, messuosastollakin (klik) olleet pellavaverhot löysivät tiensä meidän makkariin! Olen haaveillut ikuisuuden pellavaisista verhoista ja kun tämän kankaan näin olin myyty. SOLD! :D Kangas on ostettu Jättirätistä, josta mm. olemme isän kanssa ostaneet myös kankaan olohuoneen mustiin sekä valkoisiin makkarin verhoihin. Valkoiset verhot jäävät pellavaisten kaveriksi ikkunaan, koska pellavaiset eivät yksinään pimennä tarpeeksi.

Halusin että pellavaverhot ovat sen verran pidemmät että peittävät valkoiset verhot taakseen. Olisin halunnut että ovat jopa niin pitkät että lepäisivät ihan lattialla, mutta käytännön syistä tein verhoista vain lattiaa hipovat. Nämä ovat myös ensimmäiset verhot käytössäni joissa on rypytysnauha. Se onkin melkein pakollinen, koska verhot ovat 3 metriä leveät "normaalin" 1,5m sijasta. Halusin myös jättää verhojen sivut kääntämättä, koska tuo hapsureunus on mielestäni niin sympaattinen, eikä purkaudu. 

Pellavaverhot tuovat mukavaa pehmeyttä ja kerroksellisuutta makuuhuoneeseemme. Nämä verhot sopivat mielestäni yhtä hyvin esimerkiksi olohuoneeseemmekin, jos joskus kaipaan vaihtelua! Alan olla muutenkin tyytyväinen makuuhuoneemme sisustukseen, joskaan sängynpäätyprojekti ei ole edes vielä startannut. Mutta en halua hätäillä asian kanssa, odotan vielä sitä oikeaa ratkaisua!




//E

 

DIY: FLOWER SHELF

 

 

Heipä hei! Viikonloppu oli kiireinen ja olin laittanut tänne postaukset ajastettuna julkaistavaksi lauantaille ja sunnuntaille. Ne eivät sitten jostain syystä koskaan nähneet päivänvaloa.. ei olisi pitänyt luottaaa tuohon ajastushommeliin.. MUR. Joka tapauksessa uusi viikko ja uudet kujeet! :) Mutta sitten itse postaukseen:


Kyseisestä kukkalaudasta on tullut jo muutaman kerran mainittua, mutta tässä se yksinkertaisuudessaan nyt olisi. Hylly ja kannakkeet ovat Ikeasta ja jatkavat samaa linjaa muiden keittiön hyllyjen kanssa. Keittiön ikkunoissa on sälekaihtimet, joten verhot ovat aina auki ja näin ollen kasvitkin saavat olla rauhassa.

Kasveista puheenollen, lyyraviikuna alkaa olemaan hieman ylimitoitettu tuohon laudalle, joten saattaapi hyvinkin pian siirtyä olohuoneen puolelle. Ja lyyraviikunan ruukustakin täytyy sanoa sananen, nimittäin on Arabiaa ja äiti tämän minulle on kirppikseltä hyvin edulliseen hintaan pongannut! Tuo kalliotyrakki on yksi lemppareistani tällä hetkellä ja halusin sen ehdottomasti tuohon kukkalaudalle laittaa, että näkisin sitä mahdollisimman paljon! Tuo "haamukasvi" taasen.. en edes tiedä onko se elossa enää. :D 

Kaavailin aluksi kukkalautaa myös toisen ikkunan alle, mutta päädyinkin amppeliin. Tuo rönsy tuntuu aivan räjähtävän käsiin! On kasvanut kuin heikkopäinen. Itse ysärin lapsena ja kukkalaudan lapsuudenkodin huoneessani omistaneena, tuntuu lauta hyvinkin kodikkaalta vaihtoehdolta täällä meillä. Niin ja saahan noille rakkaille kasveille lisää sijoituspaikkoja. ;)





P.S. Tuo vilkuttava kissa on tuliainen vuosien takaa hyvältä ystävältä. On yksi harvoista "koriste-esineistä" jota meiltä löytyy. Ystäväni Kuluneen Kaunis blogiin pääset täältä KLIK! 


 


//E 

GREEN ALL OVER THE PLACE

Viherkasvit on tällä hetkellä mulle se "heikkokohta" ja niiden lisäksi tietty ruukut.. Haluaisin vuorata koko kämpän kasveilla! Kuvissa oleva kastanjasutipuu on jo vanha tuttavuus, mutta pääsi vastikään isompaan purkkiin, koska kasvutahti on ollut melkoinen. Meillä tuo olkkarin ikkunan edusta on vaan niin huippupaikka kasveille, että tuntuu kuin ne oikein kasvaisivat silmissä! Ja eipä tuo keittiökään kakkoseksi jää, mutta en ole viitsinyt (vielä :D) valloittaa ihan koko keittiönpöytää. Keittiöstä löytyy kyllä niinkin ysärikapistus kuin kukkalauta, jota olen kaavaillut vähän muihinkin huoneisiin.

Olen huomannut että isot kukkaruukut tuntuvat olevan kiven alla tai sitten ne on muovisia tai ihan superkalliita! Niin tai kyllähän niitä isojakin ruukkuja löytyy, mutta yleensä tarkoitettu ulos ja pohjissa on reijät. :/ Kirppareilta olen yrittänyt parhaani mukaan niitä myös etsiä, mutta toistaiseksi vielä tuloksetta.

Onkin pitänyt siis ajatella luovasti ja "tehdä itse" niitä ruukkuja! Nimittäin tuo kastanjasutipuu on istutettu isoon peltipurkkiin ja sitten piilotettu tuohon meriheinäkoriin! Vielä kaksi isopmaa kasvia odottaa uutta asuinsijaa, saapi nähdä mitä niille keksii.. Niin ja niitä isojen ruukkujen ostopaikkoja saa vinkata! :)





//E